Legionellaa koskevien sääntöjen noudattaminen

Legionellan riskiarvioita ja kontrollointia koskevat säännöt tiukkenevat

Terveysviranomaisten viime aikoina tekemät muutokset legionellaa koskeviin sääntöihin siirtävät vastuuta legionellariskin valvomisesta vesijärjestelmissä yhä enemmän yrityksille. Yritykset, jotka eivät pysty täyttämään uusia vaatimuksia, saattavat osana uudistamispyrkimysten implementointia joutua siitä vastuuseen. Dr. Simona Vasilescu NCH Europe:sta tarkastelee, mitä yritysten täytyy tehdä välttyäkseen tältä.

Legionella pneumophilia -bakteeri on nieltynä harmiton. Sitä esiintyy vähäisessä määrin luonnonvesissä kuten joissa, järvissä ja tekoaltaissa. Kun bakteeri joutuuu mikroskooppisen pieneen vesipisaraan esimerkiksi vesihöyryssä, ja kun se sisään hengitettäessä kulkeutuu keuhkoihin, voi se aiheuttaa pahimmillaan jopa kuolemaan johtavan legioonalaistaudin. Taudin oireet muistuttavat tavallista flunssaa, joten sen diagnosointi alkuvaiheessa on usein hankalaa.

Vaikka kaikki ovat alttiina infektiolle, ovat riskiryhmässä erityisesti ikääntyneemmät ja vastustuskyvyn heikkenemisestä kärsivät ihmiset, kuten diabeetikot, tupakoitsijat sekä runsaasti alkoholia kuluttavat.

Legionellabakteeri esiintyy luonnossa suhteellisen pienissä määrin, mutta asettuessaan esimerkiksi yrityksen vesivarantoihin se voi alkaa lisääntyä nopeasti. Vesisäiliöissä, lämmönvaihtajissa sekä putkistoissa seisovan veden lämpö ja kosteus luovat hyvän kasvualustan bakteerin räjähdysmäiselle kasvulle.

Sääntöuudistus

Parantaakseen työturvallisuutta Ison-Britannian hallitus on päättänyt iskeä riskikiinteistöihin. Britannian terveysviranomainen The Health and Safety Executive (HSE) on julkaissut uudet ohjeet nimeltään L8 Approved Code of Practice (ACoP), neljännen painoksen. Ohjeistusta täydentää kolmiosainen tekninen ohjausdokumentti, ja näiden yhteisenä tarkoituksea on auttaa yrityksiä toimimaan määräysten ja lainsäädännön mukaisesti.

Uudet säännöt lisäävät yritysten sekä tietyissä asemissa olevien ihmisten vastuuta. Määräykset velvoittavat työnantajia, vuokranantajia sekä laitosten ym. päälliköitä tunnistamaan ja hallinnoimaan legionellalle altistumisen riskiä, kehittämään sitä torjuvia ja valvovia toimenpiteitä, huolehtimaan prosessin dokumentoinnista sekä nimittämään pätevän auktoriteetin implementoimaan tarkistusmittaukset.

Pienillä askelilla eteenpäin

Mitä sinun täytyy tehdä varmsitaaksesi, että oma järjestelmäsi ei ole vaarassa? Ensimmäinen askel on tunnistaa, mihin riskiryhmään järjestelmäsi kuuluu. Jos teillä on pieni rakennus, johon ei kuulu vesisäiliöitä, joihin vesi tulee vesijohtoverkosta ja lämpimän veden lämpötila on noin 50 astetta, on ihmisten altistumisriski hyvin pieni. Altistuminen voi tapahtua ainoastaan WC:den sekä käsienpesualtaiden kautta.

Jos altistumisvaara on pieni, sinun ei tarvitse ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin. Säännöllinen riskiarvio, prosessin dokumentointi sekä tarkistaminen mahdollisten muutosten yhteydessä riittää.

Yritykset, jotka toimivat muussa kuin pienessä rakennuksessa kuten esimerkiksi tehdaslaitokset, ovat huomattavasti riskialttiimpia. Laitosten, joissa on monimutkaisemmat vesijärjestelmät, on luotava käyttöomaisuusrekisteri. Siihen on sisällytettävä järjestelmän toimintakaavio, josta käy ilmi kohdat, joihin vesi saattaa jäädä seisomaan, mahdolliset saastumisen lähteet sekä arvio nykyisistä desinfiointi- ja hoitomenetelmistä.

Vesijärjestelmä käsittää tehdaslaitoksen välineistön ja asennetut osat kuten esimerkiksi putket, pumput, syöttötankit, suihkut, lämmönsiirtäjät, vaimennussäiliöt, vedenpehmentimet, jäähdyttimet ja kostuttimet. Tämän kaltaiset rakennelmat johtavat hyvin lämpöä 20-45 asteen välillä edesauttaen legionellabakteerin livääntymistä ja sen siirtymistä nesteestä valmistettuihin suihkeisiin ja aerosoleihin.

Yrityksissä unohdetaan usein, että vaikka vesijohtoverkosta tuleva vesi on puhdasta, sen saavuttua yrityksen vesijärjestelmään pienikin määrä bakteeria voi lisääntyä siinä nopeasti. Rakennusten alla olevat putket ym. ovat usein vuosikymmeniä vanhoja ja niissä voi olla ruostetta, limaa ja biofilmejä. Nämä ovat täydellisiä ympäristöjä legionellabakteerien kasvulle.

Stressitön arki

Moni yritys kokee ylivoimaiseksi saada otetta tästä prosessista. Vaikka lämpötilaan perustuva tarkkailu on yksiselitteistä, monet yritykset kokevat, ettei heillä ole tarvittavaa asiantuntemusta edistyneempään kontrollointiin kemiallisine annosteluineen ja vedenkäsittelyineen. Onneksi uudet säännökset antvat yrityksille mahdollisuuden osoittaa ulkopuolinen auktoriteetti huolehtimaan legionellabakteerin arvioinnista ja hallinnassa pitämisestä.

Vedenkäsittelyn perusteena on oikeiden kemikaalien valinta. Kontaktiajan, veden vaihtumisnopeuden ja puoliintumisajan ymmärtäminen ovat täysin olennaisia valittinpa sitten klooriin, bromiiniin johonkin hapettavaan biosidiin perustuva kestävä ja pitkän aikavälin ratkaisu. On myös kustannustehokkaampaa ulkoistaa kohteessa tapahtuva arviointi asiantuntijalle, joka todella ymmärtää miten yrityksesi parhaiten toteuttaa säännösten noudattamisen.

Uudet säännöt kertovat hyvin selkeästi yritysten vastuut legionellariskin pienentämisessä. Ensituntumalta musertavilta vaikuttavat säännöt ovat kuitenkin yritysten helposti noudatettavissa oikean avun ja kontrollimenetelmien myötävaikutuksella. Jopa siihen pisteeseen, jossa niistä tulee esimerkkejä parhaista käytännöistä.