Eroon huonoista vaihteistoöljykäytännöistä

NCH Europen ohjeet täsmälliseen öljyn kunnon tarkkailuun

Benjamin Franklin on sanonut, että ”huonojen tapojen estäminen on helpompaa kuin niistä pois oppiminen.” Tämä pitää paikkansa erityisesti teollisuusalan suhteen, jossa on helpompaa ottaa käyttöön hyvä ja ennaltaehkäisevä kunnossapitostrategia, kuin kärsiä koneiden hajoamisten seuraukset.

Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Ennaltaehkäisevä huolto edellyttää tehokkaasti toimiakseen jatkuvaa valppautta sekä oikein ajoitettuja toimenpiteitä olipa kysymyksessä sitten laakereiden voitelu, ruostesuojaus tai vesivarantojen käsittely. Näiden tehtävien ajoitukset poikkeavat toisistaan siinä määrin, että sopivien huoltovälien löytyminen voi olla työn takana.

Harmi kyllä, ongelmilla ei ole tapana odottaa, kunnes jollakin on aikaa ne korjata, ja vaihteistojen öljynvaihto on tästä hyvä esimerkki. Liian aikainen öljynvaihto aiheuttaa kustannuksien kasvun kun öljyä kuluu runsaasti, mutta sen lykkääminen kasvattaa koneen rikkoutumisen tai vahingoittumisen riskiä johtaen sekin kohonneisiin käyttökustannuksiin.

Vaikka molemmat menettelytavat kasvattavat yritysten kustannuksia, vain 20 prosenttia öljynvaihdoista tehdään oikeaan aikaan. Tämä selittyy osin sillä, että vaihdon tarve riippuu useasta eri tekijästä. Usein öljyt vaihdetaan yksinkertaisesti tietyn ajan kuluttua, kun sen tulisi itse asiassa perustua öljyn laadun tarkkailuun.

Tämä on luonnollisesti hankalaa ilman perehtymistä teollisten vaihteistoöljyjen analyysiin. Jotta öljyn laadun ja vaihdon tarpeen voisi mitata ja arvioida luotettavasti, on tunnistettava siihen päässeiden epäpuhtauksien määrä, metallin kuluminen sekä sekä öljyn yleinen kunto.

Esimerkiksi hapettuminen on luonnollisesti ilmenevä prosessi, joka vaikuttaa öljyyn ajan kuluessa. Kun öljy on kosketuksissa hapen kanssa, se alkaa hajota, mikä lyhentää sen käyttöikää. Lisäksi se alkaa muodostaa likaa, mikä vaikeuttaa laitteiden työskentelyä ja nostaa käyttökustannuksia.

Pitemmän ajan kuluessa hapettuneen öljyn happamuus alkaa nousta tasaisesti, mikä aiheuttaa korroosiota ja syöpymistä. Tästä aiheutuu ajan myötä ongelmia, mutta toisaalta happamuuden perusteella öljyn kunto pystytään määrittelemään tarkasti. Mittaamalla järjestelmän kokonaishappoluvun (TAN) kasvua, voidaan määritellä sallittu happamuuden maksimiarvo ja ryhtyä sen edellyttämiin toimenpiteiseen.

Kokonaishappoluku kertoo kuitenkin vain vaihdelaatikon yhden osan kunnon. Lisäksi on otettava huomioon monta muutakin tekijää kuten itse koneiston käyttökunto. On tärkeää, että kaikki nämä huomioidaan, jotta voidaan varmistaa optimaalinen suorituskyky.

Tähän haasteeseen NCH on kehittänyt öljynhuolto-ohjelman Oil Service Program (NOSP), joka auttaa yrityksiä pitämään koneensa kunnossa ja öljynvaihtovälit oikeina. Vaihteistoöljyn näytteitä analysoimalla voidaan laatia käyttäjäystävällisiä raportteja, joista näkee yhdellä vilkaisulla tarkat tulokset ja saa selkeän kokonaiskuvan laitteiston kunnosta sekä öljyn kokonaishappoluvusta.

Tarkka analyysi estää huonojen käytäntöjen muodostumista öljynvaihtojen yhteyteen. Kun osataan yhdistää tehokas puhdistusaine sekä sopiva vaihteistoöljy, ei huonojen käytäntöjen aiheuttamilla ongelmilla on enää tilaa tuotantolaitoksissa.